Jussi Ylinen on Alahärmässä asuva nuori viljelijä, joka on ollut mukana tilan töissä pienestä pitäen. Traktorikortin vuonna 2010 hän alkoi osallistua tilan töihin entistä enemmän. Jussi on koulutukseltaan maatalousteknologian agronomi ja työskentelee puolet ajasta Seinäjoen ammattikorkeakoululla hankkeissa sekä syksystä 2026 eteenpäin lehtorina toistaiseksi.
Tilalla on vuosien aikana koettu myös tuotantosuunnan muutos, kun lihakarjasta siirryttiin vuonna 2015 täysin kasvinviljelyyn ja erityisesti erikoiskasvien tuotantoon nurmen viljelystä. Nykyisin tilalla viljellään noin 93 hehtaaria, ja Jussi työskentelee tilalla yhdessä isänsä kanssa, tila hyödyntää myös urakointia varsinkin sokerijuurikkaan nostossa ja lietteenajossa.
Erikoiskasveilla monipuolisuutta viljelyyn
Tilalla tärkkelysperuna on tärkein vuosittain viljeltävä erikoiskasvi. Sen lisäksi viljelyssä on ollut muun muassa sokerijuurikasta, kuminaa ja valkosipulia. Erikoiskasvien viljely tuo tilalle monipuolisuutta, mutta samalla ne asettavat omat vaatimuksensa viljelylle. Erityisesti perunan ja sokerijuurikkaan kaltaiset raskaat kasvit vaativat huomiota pellon kasvukuntoon ja viljelykiertoon.
Perunan satotaso vaihtelee lohkojen ja kasvukauden mukaan. Jussin mukaan normaalina kasvukautena satovarmuus on melko hyvä, mutta märät olosuhteet voivat vaikeuttaa sadonkorjuuta ja jättää osan sadosta nostamatta. Tavoitteena ei kuitenkaan ole pelkästään mahdollisimman suuri satotaso, vaan ennen kaikkea hyvä laatu ja satovarmuus. Erityisesti perunan laadun parantamisella voidaan saavuttaa parempi taloudellinen tulos.
Kasvukunto ja viljelykierto kehittämisen keskiössä
Jussin yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada tilalle lisää peltoa ja sitä kautta viljelykiertoa toimivammaksi. Nykyisillä pelloilla kasvukuntoa pyritään parantamaan muun muassa vesitaloudesta huolehtimalla. Lohkojen välillä on eroja, joten kasvivalintoja ja viljelykiertoa on sovitettava myös pellon ominaisuuksien mukaan. Jussi pitää tärkeänä sitä, että parhailla perunamailla perunan viljely säilyy mahdollisimman pitkään, mutta huonommille lohkoille löydetään sopiviampia kasveja
osaksi kiertoa. Viljelykierrossa on perunan ja sokerijuurikkaan lisäksi ollut viljoja, öljykasveja ja muita yksivuotisia kasveja. Myös saneerauskasveja on kokeiltu. Jussin mukaan viljelykierrossa on edelleen parantamisen varaa, ja lisää peltoalaa tarvittaisiin, jotta kierto saataisiin toimimaan paremmin. Tavoitteena on löytää kokonaisuus, joka tukee sekä satovarmuutta että pellon kasvukuntoa ja kaikelle sadolle on jo keväällä osoite tiedossa.
Ravinteet tehokkaammin käyttöön
Ravinteiden tehokas hyödyntäminen on yksi tilan kehityssuunnista. Tilalla on suunnitelmissa hyödyntää biokaasulaitoksen ravinteita enenemissä määrin, ja orgaanisten ravinteiden käyttöä halutaan lisätä. Jussi on huomannut orgaanisen aineksen merkityksen myös käytännössä: useamman vuoden jakso ilman orgaanista lannoitusta alkoi näkyä pellossa.
Lannoitusta pyritään lisäksi kohdentamaan tarkemmin. Perunalla on tarkoitus käyttää rivilannoitinta, jolla lannoitus voidaan antaa kasvin tarpeen mukaan. Tavoitteena on hyödyntää käytettävissä olevat ravinteet mahdollisimman tehokkaasti ja samalla pitää lannoituskustannukset hallinnassa.
Kasvinsuojelussa oikea-aikaisuus korostuu
Erikoiskasvien viljelyssä kasvinsuojelu vaatii jatkuvaa kasvustojen seurantaa. Jussin mukaan tuholaiset ja sienitaudit ovat keskeisiä seurattavia kasvintuhoojia, ja ruiskutusten oikea ajoitus on tärkeää. Myös rikkakasvit aiheuttavat haasteita erityisesti heikommilla lohkoilla, minkä vuoksi toimiva viljelykierto on tärkeä osa rikkakasvien hallintaa.
Teknologia tukena pellon havainnoinnissa
Jussi hyödyntää viljelyssä digitaalisia karttoja ja sovelluksia. Hän on merkinnyt Peltomappi-sovelluksen kartalle esimerkiksi kiviä, salaojaputkien päitä ja kasvustoissa havaittuja kohtia. Sovelluksen avulla on löytynyt myös aiemmin tuntemattomia salaojaputkia, joiden sijainti on voitu merkitä kartalle myöhempää käyttöä varten.
Digitaaliset kartat toimivat Jussille ikään kuin muistin jatkeena. Pellolla tehdyn havainnon voi merkitä nopeasti puhelimella, jolloin siihen voidaan palata myöhemmin. Hän pitää erityisen hyödyllisenä sitä, että yksinkertaisen muistiinpanon tekeminen onnistuu nopeasti ilman erillisiä muistiinpanovälineitä.
Tavoitteena laadukas ja varma tuotanto
Jussin tulevaisuuden tavoitteet liittyvät ennen kaikkea tilan kehittämiseen. Lisää peltoalaa, toimivampi viljelykierto ja parempi pellon kasvukunto muodostavat
kokonaisuuden, jolla pyritään parantamaan viljelyn satovarmuutta ja kannattavuutta. Peltojen kunnostamiseen liittyvät muun muassa vesitalouden parantaminen ja salaojituksen toimivuudesta huolehtiminen.
Kuva: Jussi Ylinen