Aki Laaksonen on viljellyt Kivilän tilaa Mynämäellä vuodesta 2011, sukupolvenvaihdos toteutettiin vuonna 2015. Kivilän tilan peltojen maalajit vaihtelevat turvemullasta hiekkaan. Tämän lisäksi Akilla on viljelyssä äitinsä kotitila Yläneellä, missä maat ovat savisia. Viljelyssä on yhteensä noin 130 ha peltoa, joilla viljellään sokerijuurikkaan sekä kevät- ja syysviljojen lisäksi kerääjä- ja maanparannuskasveja, kuten öljyretikkaa ja ruisvirnaa. Kierrossa on myös monilajisia nurmia, joista sato menee maitotilan rehuksi. Tilakeskuksen ympäristössä Aki viljelee lisäksi itsepoimintana myytävää vadelmaa. Maanviljelyn ohella Aki työskentelee Soilfood Oy:ssä aluemyyntipäällikkönä ja tuotepäällikkönä. Aki on ollut myös aktiivisesti mukana Peltomappi-hankkeessa sovelluksen pilotoinnissa ja kehittämisessä.
Kierrätyslannoitteilla maan kasvukuntoa ja tilan kannattavuutta paremmaksi
Viljelyssä Akin tavoitteena on saada peltojen kasvukunto niin hyväksi, että pellot voitaisiin muokata keväisin. Viljelyä ohjaavat eurot, joten maan kasvukuntoon kiinnitetään huomioita erityisesti satovarmuuden kasvattamiseksi. Monipuolisen viljelykierron lisäksi Aki käyttää pääasiassa urakoitsijan levittämiä kierrätyslannoitteita, kuten biokaasu- ja sianlietettä.
Kierrätyslannoitteet lisäävät maan orgaanista ainesta ja niiden avulla teollisten lannoitteiden menekki on tilatasolla saatu vähennettyä noin 50-80 kg/ha tasolle. Tilan lannoituskustannuksia on saatu pudotettua noin neljännekseen, kun valtaosa teollisista lannoitteista on korvattu kierrätyslannoitteilla.
Kasvinsuojeluaineiden käyttö on Akilla vähäistä, esimerkiksi kauralle hän ei ole ruiskuttanut muuta kuin rikkakasviaineen ja syysvehnälle on lisäksi tehty tautiaineruiskutus. Kierrätyslannoitteilla ja maanparannusaineilla ei ole ollut lisäävää vaikutusta rikkakasvipaineeseen. Lisäksi kasvitautien oletetaan vähentyvän, kunhan maan oma mikrobisto pääsee lisääntyneen orgaanisen aineksen myötä täyteen toimintaansa.
Peltomapin käyttökokemuksia ja -mahdollisuuksia
Peltomappi -sovellusta Aki on käyttänyt muistiinpanojen tekemiseen pellolla. Aki on mm. rajannut karttapohjalle eri maalajialueita ja käyttänyt sovellusta apuna maanparannustoimien suunnittelussa. Lisäksi sovellukseen on merkitty salaojien laskuaukkoja ja tallennettu tietoja peltohavainnoista. Aki arvelee sovelluksen olevan hyvä väline, jotta havainnot säilyvät muistissa ja niihin voi palata tulevina vuosina mm. pellon kasvukunnon muutosta arvioitaessa. Peltomapin lisäksi Akilla on käytössä Minun Maatilani ja Yaran Atfarm -sovellukset.
Akin mukaan Peltomappi –sovelluksen paras puoli on se, että kaikki erilaiset kirjaukset, karttatyypit, salaojien sijainnit ja muut huomiot löytyvät kätevästi samasta paikasta. Näin tiedot yhdistyvät ja viljelytoimet tulevat todella tehtyä. Sovellus kulkee aina puhelimessa mukana, eikä erillisiä vihkoja ja kyniä tarvita. Aki näkee sovelluksen olevan hyödyksi etenkin uusille viljelijöille, joita maaperäasiat tuntuvat kiinnostavan. Kokeneemmilla viljelijöillä on yleensä paljon hiljaista tietoa, jonka tallentaminen sovellukseen voisi olla eduksi. Myös vuokrapeltojen osalta sovellus voisi hyödyttää monia. Sovelluksesta voisi nähdä esimerkiksi edellisten vuosien viljelykierrossa olleet kasvit, mikä helpottaisi suunnittelutyötä.