Kari Alasaari on lapualainen kasvinviljelijä, joka on viljellyt yli 25 vuoden ajan ja peltopinta-ala on tällä hetkellä 150 ha. Oman tilansa viljelyn lisäksi hän työskentelee osa-aikaisesti maatalousneuvojana ja osallistuu aktiivisesti erilaisiin maatalouden kehittämishankkeisiin sekä niiden ohjausryhmiin. Tilan pellot sijaitsevat pääosin Lapuan Alajoen lakeusalueella, ja viljelyssä on noin kahdeksan eri kasvia, kuten kauraa, kaksi- ja monitahoista ohraa, kevät- ja syysvehnää, kuminaa sekä öljykasveja. Monipuolinen kasvivalikoima on keskeinen osa tilan viljelystrategiaa.
Viljelyssä tavoitteena on yhdistää korkeat satotasot, hyvä kannattavuus ja vastuullinen tuotanto. Kari korostaa, että hyvä sato syntyy ennen kaikkea hyvästä maan kasvukunnosta. Pellon kasvukuntoa kehitetään pitkäjänteisesti huolehtimalla maan rakenteesta, ravinnetasapainosta ja viljelykierrosta. Uusien peltolohkojen käyttöönotossa maanäytteet, kalkitus ja muut maanparannustoimenpiteet suunnitellaan jo hyvissä ajoin ennen viljelyn aloittamista.
Vastuullinen viljely ja tarkka suunnittelu
Suurin osa tilan sadosta tuotetaan sopimusviljelynä elintarviketeollisuudelle. Viljely suunnitellaan siten, että jokaiselle kasville on tiedossa käyttökohde jo ennen kylvöä. Kari tekee yhteistyötä Helsingin Myllyn kanssa ja on mukana kehittämässä vastuullisuusohjelmia sekä toimimassa niiden parissa neuvojana. Tilalla tuotetaan muun muassa vastuullisuusohjelmien mukaista kauraa ja vehnää sekä elintarviketeollisuuden laatuvaatimukset täyttävää ohraa. Lisäksi kuminaa viljellään sertifioituun siementuotantoon ja öljykasvit toimitetaan jalostukseen.
Viljelyssä hyödynnetään orgaanisia lannoitteita aina, kun se on mahdollista. Broilerinlanta, lietelanta ja muut orgaaniset ravinnelähteet tukevat maan kasvukuntoa ja täydentävät ravinteiden kiertoa erityisesti tilalla, jolla ei ole omaa kotieläintuotantoa. Käytössä on jaettu lannoitus: starttina annetaan osa lannoituksesta ja kasvuston kehittyessä täydennyslannoitetaan. Ravinteiden käyttö perustuu maanäytteisiin, kasvuston seurantaan ja täsmälannoitukseen, jotta ravinteet voidaan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti kasvien tarpeisiin.
”Hyvä sato ei synny sattumalta – se rakentuu hyvästä maan kasvukunnosta, huolellisesta suunnittelusta ja jatkuvasta oppimisesta.”
Monipuolinen viljelykierto tukee satovarmuutta
Tilalla ei tehdä muuttumatonta ja lukkoon lyötyä viljelykiertoa, vaan sitä suunnitellaan vuosittain sääolosuhteiden, markkinatilanteen ja lohkojen tarpeiden mukaan. Kumina ja öljykasvit ovat tärkeä osa viljelykiertoa, sillä ne katkaisevat viljojen tauti- ja rikkakasvikierteen sekä parantavat maan rakennetta. Tarvittaessa viljelykiertoon sisällytetään myös palkokasveja, mikä lisää viljelyn monipuolisuutta ja tukee maan kasvukuntoa. Karilla on joitain vakiintuneita viljelykiertoja esimerkiksi rypsi- palkokasvi- kumina.
Kasvinsuojelussa painotetaan ennaltaehkäisyä. Monipuolinen viljelykierto, hyvä maan kasvukunto ja kasvustojen aktiivinen seuranta vähentävät kasvinsuojeluaineiden tarvetta. Viljelijän mukaan onnistunut kasvinsuojelu perustuu kokonaisuuden hallintaan, jossa jokainen viljelytoimenpide tukee seuraavaa.
Peltomappi viljelyn suunnittelun tukena
Kari on ollut mukana kokeilemassa Peltomappi-sovellusta omassa viljelyssään. Sovellusta hän on käyttänyt kohtuullisesti. Hän on hyödyntänyt sovelluksen mittailuominaisuutta ja rikkakasvien merkintää kartalle.
Karin mukaan digitaalisten työkalujen suurin hyöty on tiedon kokoaminen yhteen paikkaan. Hän toivoo tulevaisuudessa entistä parempaa yhteensopivuutta eri viljelyjärjestelmien välillä sekä mahdollisuutta tehdä havaintoja puheohjauksella suoraan peltokierroksen aikana. Näin tiedon kirjaaminen olisi entistä sujuvampaa eikä huomio siirtyisi pois kasvuston tarkkailusta muistiinpanojen kirjauksen ajaksi. Kari myös kokee, että olisi hyödyllistä, jos neuvojan työssä saisi Peltomappi-sovellusta hyödynnettyä.
Karin viljelyfilosofia perustuu jatkuvaan oppimiseen, ennakointiin ja käytännön kokeiluihin. Hänen mukaansa hyvä viljely syntyy pitkäjänteisestä maan kasvukunnon kehittämisestä, huolellisesta suunnittelusta ja halusta kehittää toimintaa vuosi vuodelta.
