Satakunnan Eurassa sijaitsevalla Wanhan Rekolan tilalla on viljelyksessä noin 140 hehtaaria peltoa. Tilan toiminta on keskittynyt kasvinviljelyyn ja erityisesti siementuotantoon.
Päivi Rekola työskentelee Melalla työkykyneuvojana läntisellä alueella, mutta on edelleen aktiivisesti mukana myös tilan töissä. Viljelytöitä tehdään yhdessä hänen poikansa Ilkka Jokiniemen kanssa.
Monipuolista kasvinviljelyä ja siementuotantoa
Wanha Rekolan tila on erikoistunut siementuotantoon. Viljelyalasta noin puolet on viljaa. Lisäksi pelloilla viljellään sokerijuurikasta sekä siementuotannossa olevia kasveja, kuten puna-apilaa, öljyhamppua ja hunajakukkaa. Viljelykierrossa on mukana myös saneerauskasveja.
Monipuolinen viljelykierto on ollut tilalla käytössä jo pitkään. Tarkkaa, etukäteen laadittua viljelykiertoa ei kuitenkaan ole, sillä seuraavan kasvukauden viljelykasvit voivat tarkentua vielä viime metreillä. Siementuotannossa viljelyä ohjaavat tilaajan tarpeet, joista saadaan yleensä tarkempaa tietoa vasta kevättalvella.
Myös peltolohkojen erilaiset ominaisuudet vaikuttavat kasvien valintaan. Rikkakasvitilanne ja lohkojen eriaikainen kuivuminen voivat esimerkiksi vaikuttaa siihen, mitä kasvia millekin lohkolle kannattaa kylvää. Viljelykierto muotoutuu näin sekä tuotantotarpeiden että peltolohkojen ominaisuuksien mukaan.
Maan kasvukunnosta pidetään huolta
Maan kasvukuntoon kiinnitetään tilalla paljon huomiota. Tavoitteena on keventää muokkauksia ja lisätä suorakylvöä aina kun se on mahdollista. Tilalla on myös pitkä kokemus luomuviljelystä, sillä tuotanto oli noin kymmenen vuoden ajan luomua.
Talviaikainen kasvipeitteisyys pyritään saamaan mahdollisimman kattavaksi. Jos lohkolle ei jää varsinaista kasvustoa, pyritään maa pitämään vähintään sängellä.
Muokkauksista ei kuitenkaan ole kokonaan luovuttu. Osa lohkoista kynnetään edelleen syksyisin, sillä lohkojen ominaisuudet ja viljelykasvit asettavat omat vaatimuksensa muokkaukselle. Tavoitteena on löytää tilalle sopiva tasapaino kasvipeitteisyyden, muokkauksen tarpeen ja hyvän viljeltävyyden välillä.
Myös peltoliikenteessä pyritään vähentämään maan kuormitusta. Koneissa käytetään paripyöriä ja rengaspaineet pidetään mahdollisimman alhaisina. Näin koneiden paino jakautuu suuremmalle pinta-alalle ja maan tiivistymistä voidaan vähentää.
Tilan pellot ovat pääosin kevyitä maalajeja, kuten hietamoreenia ja turvepitoista nk. ruoppamaata. Samalla lohkolla voi kuitenkin esiintyä useita erilaisia maalajeja: yhdellä alueella maa voi olla hiekkaisempaa ja toisella hyvinkin multavaa. Savesta ei maanäytteissä ole käytännössä löytynyt merkkejä, joten sitä tilan pelloilla on niukasti.
Tilalla olisi valmius hyödyntää lietelantaa lannoituksessa, mutta lähialueelta sitä ei ole tällä hetkellä juuri saatavilla. Lannoitus hoidetaan pääasiassa teollisilla lannoitteilla ja saatavuuden mukaan myös kuivalannalla.
Peltomappi-sovellus tukena salaojituksessa
Ilkka on ollut mukana Peltomappi-hankkeessa sovelluksen koekäyttäjänä. Hänen kokemuksensa mukaan sovellusta on ollut miellyttävä käyttää, vaikka valikosta löytyy vielä paljon hänelle ennestään tuntemattomia toimintoja.
Tilalla sovellusta on hyödynnetty erityisesti salaojiin liittyvissä töissä. Ilkka pitää tärkeänä ominaisuutena sitä, että kuvia voi lisätä suoraan kartalle. Kun esimerkiksi maastossa kaivetaan salaojakaivo esiin, siitä voidaan ottaa kuva ja tallentaa se saman tien kartalle juuri oikeaan kohtaan. Myöhemmin tieto löytyy helposti kyseiseltä paikalta, eikä kuvaa tarvitse etsiä puhelimen kuvagalleriasta muiden kuvien joukosta.
Peltomapin hyöty onkin Ilkan mukaan ennen kaikkea siinä, että pellolla syntyvä tieto voidaan tallentaa heti oikeaan paikkaan ja löytää myöhemmin helposti uudelleen.
